Äitienpäivän iltana

Lapsoseni ovat jo lentäneet pesästä, jättäneet lapsuudenkodin taakseen. Miltäkö se äiti-ihmisestä tuntuu? Huojentavalta ja haikealta samaan aikaan. Tänä vuona meillä oli mahdollisuus kokoontua kaikki saman pöydän ääreen. Se on minulle oikeastaan lahjoista suurin, lapseni haluavat yhä tavata minut ja toisensa. Kun lapset olivat pieniä ja vielä teineinäkin minulla oli suorastaan pakkomielle, että minun rakkauteni tiivistyy…

Kahvila Runo – Poeettinen pysähdys Viikko 47/19

Runoilijoihin liittää mielessään helposti jotain boheemiksi leimattua. Jos kahvilan nimi on runo, niin kyllä tämäkin paikkaa vahvistaa tuota stereotypiaa, hyvällä tavalla. Pelkästään paikan katto on kuin taideteos, ajan hampaan purema ja sellaisenaan kaunis. Olen pari kertaa täällä käynyt ja kumpaankin kertaa kuuluu vahvasti kiireettömyys, viipyileminen, pohdiskelu, oloilu. Ja hyvin sellainen tänne sopiikin. Runot ovat lähellä…

Wanha Maunula -Kuin TV-sarja Viikko 46/19

Jos olet katsonut Tankki täyteen sarjaa telkkarista niin pääset helposti tämän kahvilan tunnelmaan. Tiskin takana ystävällinen rouva kertoi että 17 vuotta on asiakkaita tässä palveltu, vuodesta 2003 asti. Minulle tämä oli ensimmäinen käynti, osin ehkä siksi että kahvila ei ole ilta-aikaisin auki. Palvelevat ma-pe 8-16:30, la 9-13:30 ja sunnuntait kiinni. Pari kertaa olen yrittänyt mennä…

Herkkupuoti Sanni -Pullollaan ihanuuksia viikko 45/19

Aloitin työt kaupan palveluksessa nuorena tyttönä osuuskaupassa Jyväskylässä, Siwan kassana. Kun sitten kirjoitusten jälkeen keväällä -89 elämä heitti minut Espoon Iivisniemeen niin olin työtä vailla. Ikkunasta näkyi T-Kotikulma ja siitä se ajatus sitten lähti. Painelin kauppaan ja kyselin myyjältä lihatiskillä että mistä löytäisin henkilön joka vastaa työhönotosta? Luulin tiestysti että siellä olisi sama kuvio että…

Kaffila -Silkkaa iloa Tampereella Viikko 44/19

Tänne yritin jo päästä lokakuussa mutta sisään mahduin vasta joulukuussa. No ei nyt ihan niinkään mutta totta toinen puoli. Kolmas kerta toden sanoi. Kun en asu Tampereella niin mahdollisuus ei aukene joka päivä. Tilannehan on kahvilan näkökulmasta ihana kun iltapäivästä on jokapöydässä joku. Bloggaajan ei niinkään kun kuvien ottaminen on huomattavan hankalaa kun pitäisi tuntemattomia…

Kahvila Uppopulla -Vesipäivän ilo viikko 43/19

Pitihän sitä sitten lähteä oikein uimaankin kun niin kovasti jo edellisellä kahvilakerralla ajattelin. Kyllä sitä on voittajan olo kun raahustaa kotiin hämärässä, vettä sataa tihuttaa ja joka solu huutaa lepoa sohvalla. Viisaammat ovat sanoneet että liike on lääke. Täytyy tunnustaa että aikamoinen voittajan olo kyllä oli hydrobic tunnin jälkeen. Vaikka jalkaoja pakottaisi kuinka seisomatyön jäljiltä…