Kahvila Uppopulla -Vesipäivän ilo viikko 43/19

Mäkelänkatu 49, Helsinki

Pitihän sitä sitten lähteä oikein uimaankin kun niin kovasti jo edellisellä kahvilakerralla ajattelin. Kyllä sitä on voittajan olo kun raahustaa kotiin hämärässä, vettä sataa tihuttaa ja joka solu huutaa lepoa sohvalla. Viisaammat ovat sanoneet että liike on lääke. Täytyy tunnustaa että aikamoinen voittajan olo kyllä oli hydrobic tunnin jälkeen. Vaikka jalkaoja pakottaisi kuinka seisomatyön jäljiltä niin vesi kyllä todellakin virvoittaa. Nyt oli vuorossa kukkaenergiaa eli kauhottiin vettä vimman vallassa sellaiset muovikukkaset käsissä. Vesi on niin armollinen, ottaa suojaansa urhean jumppaajaan.

Tämän hallin ympärillä ja halissa on tullut pyörittyä muutama ympyrä. Yksi tyttäristämme harrasti uimahyppyä oikein tosissaan ja on sen myötä viety ja tuotu hallille mennen ja tullen. Puolisolleni täytyy kyllä antaa aplodit, kun hän jaksoi ahkerasti tyttöjä käyttää uimahalleissa ja luonnonveissä kun olivat piniä. Hänellä oli myös vahva usko heidän kykyihinsä ja meno sen mukaista, hypittiin ja pompittiin jo niin pieninä vesikirppuina että minua huimasi. Turhaa murehdin, pinnalla ovat pysyyneet ja uskaltaneet ponnistaa moniin asioihin elämässään muutenkin.

Uimahallien kahvilat ovat sellaisia arkisia juttuja ja sitä kautta tärkeitä, niinkuin arki on. Helppo tavata ystäviä, kuivatella hiuksiaan, odotella bussin lähtöä. Usein näkee perheitä, jotka ovat viettämässä sitä kuuluisaa laatuaikaa yhdessä. Toppapuvut, kaulaliinat ja lapaset pitkin ja poikin. Voi erlämä, kyllä siinä välillä jälkihiki tulikin. Punaiset posket ja liikunnan ilo on vahvasti läsnä. Kahvilossa nautitaan virvokkeita, syödään oikein kunnolla tai miksei jotain pikkusuolaista. Uimahyppykilpailujen ja leirien yhteydessä täältä oli tilattu kunnon kisaeväät joilla lapset, nuoret, valmentajat ja toisinaan vanhemmatkin jaksoivat koko pitkän kisapäivän. Lounasta täältä saa arkena ja lauanataina. Tämän paikan paras minulle on olleet maukkaat salaatit. Aina tuoreet, aina maukkaat, aina ystävällissen palvelun kera tarjoiltuna pöytään ja aina on nälkä lähtenyt.

Viime talvena minusta tuli ”pingviini” eli talviuimari. Hullaannuin avantouinnista ihan täysin. Ajattelin että lähes nolla-asteisessa vedessä karaistuneena Mäkelänrinteen kylmäallas ei tunnu missään. Väärässä olin, ilmeisesti ympäröivä lämpö teki sen että 6-8 asteinen kylmäallas tuntui jotenkin tosi kylmältä. Tätä kokemusta piti sitten saunan jälkeen kahvilassa sulatella viileän äärellä. Lapsi minussa olisi halunnut smoothie sohjoa mutta aikuinen valitsi töttörön!

Elämä on, liikuttavien valintojen paikka.

https://www.uppopulla.com/

https://www.facebook.com/Kahvila-Uppopulla-118400471570643/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s