Aatos Café -Monenlaisia mietteitä! Viikko 16/19

on

Kun tapaa henkilön, jonka kanssa on ollut hetken aikaa samassa työpaikassa sellaiset 30 vuotta sitten ja tavannut sen jälkeen muutaman kerran satunnaisesti, niin kyllä on monenmoista jännitystä ilmassa. Keksitäänkö puhuttavaa kun ilmat on taivasteltu, tarjottavat kehuttu ja elämän suuret linjat selvitetty? Alkaako armoton kellon vilkuilu ja jonkun säällisen poistumissyyn kehittely? Sellaiseen ei ollut syytä, juttu luisti ensihalauksesta alkaen soljuvasti ja hypähdellen aiheesta toiseen.

Ajatuksesta se kaikki lähtee, niin minun blogini kuin tämän hurmaavan kahvilan perustaminenkin. Kun ajatusta seuraa teko, niin alkaa elämässä tapahtua.  Kahvilanpitäjät Laura ja Päivi tiivistävät sen näin: ”Mielestämme hyvinvointi kumpuaa sisältäpäin, ajattelemme ja toimimme sen mukaisesti. Niin pienet kuin suuretkin teot syntyvät ajatuksesta. Niin myös Aatos Café. Se on kaiken alku ja siitä voi kasvaa jotakin todella merkityksellistä, siis ajatuksesta. Siitä se meilläkin lähti ja se on hyvin vahvasti kaiken tekemisemme takana” Tässä oli tiivistetty minusta niin hyvin tuo ajatus, että halusin laittaa sen tähän sellaisenaan.

Olimme sopineet treffit Porvooseen sopivasti lounasaikaan, joten pääsimme lusikoimaan maukasta keittoa salaatin kera heti alkuun.  Tarjolla olisi ollut mielikuvista kutkuttavia smoothieita, kuten linnanneito, maahinen ja mehuja, kuten kevätkaste ja yksisarvinen, noin muutaman mainitakseni. Ystäväni oli ennalta kehunut punajuurilattea mutta kohtalo puuttui peliin, niin kuin elämässä usein käy. Ja siitä se ajatus sitten lähti, että maistetaan jotain muuta. Ystäväni huuteli raakakakun alas kurkumalatella ja minä kuusenkerkkälatella, eikä harmittanut ollenkaan punajuuren puutos!

Mikä se sitten mahtaakaan olla sattuman osuus elämässämme? Vaikka kuinka ajattelemme, että niin ja näin me elämämme rakennamme, niin kuinkas sitten käykään? Lopputulos onkin usein paljon enemmän tai jotain ihan muuta, kuin koskaan uskalsimme ajatellakaan. Mitä me tyttöset osasimme tulevaisuudesta ajatella T-Kotikulma Iivisniemen takahuoneessa kesällä -89? Mitä mahdoimme toivoa ja haaveilla?  Silloin tärkeää oli vapaus, joka oli saavutettavissa vihdoin omilla valinnoilla, omilla ajatuksilla hyvästä elämästä, niin me varmasti ajattelimme.

Tänään me ajattelimme myös vanhuutta, joka odottaa vuoroaan. Olemme saaneet läpielää sellaisenkin ajan, kun läheisen ajatukset eivät olekaan enää kirkkainta laatua ja muisti alkaa tehdä tepposiaan. Silloin ajattelemme hetkiä ystävien ja perheen parissa, tärkeiksi nousevat muistot yhteisesti ajoista. Sanotaan että musiikki ja maut tavoittavat mielemme aatokset vielä senkin jälkeen, kun lyhytmuisti pettää. Toivon, että lähelläni on ihmisiä, jotka vievät minua kahviloihin sitten kun nämä kaikki ihanat hetken ystävien parissa ovat sekoittuneet yhdeksi lämpimäksi ailahdukseksi mieleni sopukoihin.

Ystäväni nykyinen työ lähtee vahvasti ajatuksesta valmiista tuotteesta ja tiivistyy hänen piirtämänään valmiina tuotteena. Oma työni lähtee tuotteen tarjoamisesta asiakkaalle parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä kahvilassa tuote ja palvelu on toden totta viety ajatuksesta käytäntöön. Kiitin lähtiessäni erityisesti palvelukokemuksesta, josta henki halu kuulla asiakkaan ajatukset, aika olla asiakkaalle läsnä ja ilo siitä, että ihminen nauttii omasta työstään. Ja kyllä meilläkin ystäväni kanssa ajatukset yhä riittävän yksiin meni, pari tuntia vilahti kuin siivillä. Ihana ajatus, että mukavat ihmiset ovat mukavia vuodesta toiseen

Suosittelen!

https://www.facebook.com/AatosCafe

https://aatoscafe.fi/aatos/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s