Saunavuoro

Meidän kellari on hävityksen kauhistus tällä hetkellä. Siellä tehdään saunaremonttia, ja tällä hetkellä tuntuu, että mahtaako valmista tulla koskaan. Meidän on siis tarvinnut ottaa aivan uusia näkökulmia peseytymiseen. Talomme ainoa pesupiste on meinaan sijainnut siellä kellarissa. Suihku on kuin siivous, kun homma toimii, sitä ei edes huomaa mutta, jos taas ei toimi, niin kyllä hankaloituu kaikki ja alkaa ennen pitkää haista. Hajuhaittoja välttääksemme olemme ratkoneet asiaa parhaamme mukaan. 

  1. Vaihtoehtomme on ollut ystävämme suihku. Naapurinsa varmaan ihmettelevät sitä pesemisen määrää, mitä yläkerrassa toteutetaan. Eikä pelkästään suihkussa vaan myös pesukone laulaa ”aamusta iltaan” . Tämän paikan etuihin on kuulunut myös mannapuuro, mustikkakeitolla. Suihkuralliemäntämme on ottanut meidät kokonaisvaltaisesti siipiensä suojaan.

    Toistaiseksi kuljemme pyhkeet laukuissa ja tartumme suihkuun heti jos kyläpaikassa siihen tarjoutuu pienikin mahdollsisuus. Kiitos ystävistä.

  2. Suihkuttomuus on myös ajanut urheilemaan. Uimahallissa pääsee oikein liottamaan itseään, suihkuttelun lisäksi. Niin ja tietysti myös vesijuoksemaan.
  3. Yleinen sauna, lenkkisauna, ystävien taloyhtiössä löytyvä.

Lapsuudessa ja nuoruudessa sosiaalinen saunominen oli viikoittaista. Saunapäivät olivat lähes ”kiveen hakatut ja pyhät”. Pilareita, jotka pitivät viikkoja kasassa. Muistan kun kävimme viikoittain tädin luona saunassa. Puutalon kellarissa, puusauna, jossa pesydyttiin samassa tilassa, jossa kylvettiin, suvun naiset koossa. Tätini mökillä taasen me serkukset kylvettiin aamusta iltaan, tai siltä ainakin tuntui. Mökkipaikalla Heitjärven rannalla oli heidän suvullaan useampi mökki sekä naapuritaloissa samanikäisiä pentuja. Eli kun yhdessä paikassa meihin kyllästyttiin, niin ei muuta kun nokat kohti seuraavaa saunaa. Lapsuuteeni kuului myös setäni mökkisauna, jota ei vedellä saanut pilata. Pesytyminen tapahtui ulkona olevassa erilisessä pesupaikassa, satoi tai paistoi.

Seisemän, kahdeksan vuotiaana ystäväni isä saunotti meitä lapsia. Hänellä oli sellainen suurpiirteinen ote asioihin. Ei ehkä ihan viisasta antaa pentujen tukkia viemäriä ja laskea pesuhuoneen lattiallle senttitolkulla vettä. Vastuskykyä siinä kyllä sai lattialla kylpiessä.Helsingin keskustassa asuessa 70 -luvulla muistan kun taloyhtiöömme rakennettiin sauna. Sen yhteyteen tuli myös takkahuone. Keltainen jaffa, saunamakkara, puhdas pyyhe, yhdessäolo. Parasta aikaa. Paitsi silloin, kun vanhempieni pulloissa, olikin jotain vahvempaa kuin jaffaa. Joskus voikin käydä niin, että tunnelma menee kuumaks, että tarvitsee lähteä jäähylle. Arjessa lähellä oleva onnen hetki, voi myös olla se, kun iho kuumana, höyryten istahtaa ulos jäähtymään. Syvä huokaus ja rentous saapuu.


Vilpola


Aikamatkaa jatkaessani muistuu mieleeni, myös yleiset saunat, ei kylpylät, vaan aidot pesupaikat. Mummu asui vanhassa Tourulan kaupunginosassa Jyväskylässä ja sieltä, mummon ”hella ja huone” asunnosta, lähdettiin saunamatkalla yleiseen Linnan-saunaan Lohikoskelle, jos muistan nimen ja paikan oikein. Olisihan noita yleisiä saunoja täällä Helsingissäkin, mutta eipä ole tullut käytyä. Siellähän voisi vaikka joutua puhumaan toiselle ihmiselle. Uimahallin saunassa harvemmin kukaan suutaan avaa vieraalle. Keskutelu on yleensä: saanko heittää? saat.Suunnitellut olen retkeä Kallioon , Arlan saunaan, mutta toistaiseksi se on toteutumatta. 

Talossa, jossa nyt asumme, asui aiemmin puolisoni vanhemmat ja isovanhemmat. Nuorena parina,  meillä oli vuosia tapana tulla joka keskiviikko ja lauantai saunaan. Naiset ja miehet erikseen. Puhtauden lisäksi saimme purtavaa. Ukollani on tapana käydä ystäviemme taloyhtiön saunassa lenkkisaunassa, ystävämme kanssa. Hyvin ovat ukon ottaneet porukkaan. Kyselevät jo perään jos pitempään on poissa, eivätkä sulje ulkopuolelle, vaikkei talossa asukkaan. Minä käyn harvakseltaan, usien saamme olla ystäväni kanssa kahden naisten puolella. Eilen oli taas yhteinen lenkkisaunapaäivä. Viesti tuli kännykkään, oisko saunaseuraa tarjolla illalla? Ja minä pakkasin saunakassin, ihana sana. No, minä olin myös varautunut harventamaan säärikarvojani, niin eikös sinne tullut muita. En tohtinut toimeen tarttua kun oli ”vieraita” paikalla. Ollaanko silloin lähellä,ystävyyden ytimessä, kun hän sanoi: ” ei hätää voit käydä höyläilemässä meidän suihkussa”

Saunalla ihan uskomaton ihmisiä yhdistävä ominaisuus. Siellä sitä ollaan omana itsenämme, paljaana, ihminen ihmiselle. Olisiko tästä pitänyt  ottaa ilo irti laajemminkin? Sopia erityisiä saunavierailuja. Uusi koti sekä sauna joka keskiviikkoa ja lauanatai?  Varokaa ystävät, puhelimenne voi vielä soida! 

Joku päivä meidän sauna on valmis.
Ukon sanoin: ”toistaiseksi tunnelma on meillä odottava. Vähän niin kuin noilla sementtisäkeillä,
mutta mylly pyörii, meillä on toivoa!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s